Miksi leipominen on niin vaikeaa?

Tykkään laittaa ruokaa ja leipoa. Ruuan tekemisessä olen ihan hyväkin ja minun on helppo keksiä uusia variaatioita omasta päästäni ja mausteet ripsautan näppituntumalla. Mutta miksi ihmeessä leipominen on niin vaikeaa? Yritän, yritän ja yritän, mutta harvoin onnistun. Hyvä esimerkki on muutaman viikon takainen mustikkahyydykekakku:

Tätä yritin:

 (kuva: www.yhteishyva.fi)

Nyt kun synttärini lähestyvät, olen harjoitellut leipomista kovasti. Minulle on tärkeää saada tarjota virailleni itse valmistamiani herkkuja. Tuota kakkua pääsin maistamaan miehen kummipojan rippijuhlissa ja ohjetta tarkastellessani ajattelin, että ei kuulosta vaikealle. Eipä!

Minulla on muutama luotto-leivonnainen, jotka tiedän onnistuvan takuuvarmasti. Esimerkiksi persikkapiirakka on tähän asti onnistunut aina ja makukin on kohdallaan. Tämä piirakka onkin (onneksi!) mieheni lempi leivonnainen. Asiaa helpottaa se, että käytän valmistaikinaa pohjana, eli voiko tätä kuitenkaan sanoa leipomiseksi?

Sitten on läjäpäin "helppoja" leivonnaisia, jotka minulta eivät tahdo onnistua millään. Yksi on mokkaruudut, en ole saanut niitä koskaan onnistumaan. Maku on paha ja rakenne outo. Olen yrittänyt useita eri reseptejä onnistumatta. Hävettää oikein häpäistä jotain niin täydellisen hyvää kuin mokkaruudut. Toinen haastava on muffinssit! Olen leiponut jos minkälaisia muffareita, mutta useinmiten ne näyttävät epämääräisiltä köntsiltä. Viime aikoina olen harjoitellut mustikkamuffinssien tekoa ja viimein sain niistä edes jonkunlaisia.

Voi kuinka onnellinen voi pieni ihminen olla tästä saavutuksesta! Ensimmäiset mustikkamuffinssit näyttivät enemmän letuilta kuin muffinsseilta. Maku oli alusta asti kohdallaan, mutta visuaalisena ihmisenä myös ulkonäön täytyy olla hyvä. Muffareiden ulkonäön salaisuutena on peltinen muffinssimuottivuoka ja sen myötä hoksasin, että tämä(kin) on välineurheilua!

Perjantaina alkaa loppukiri ja lauantaina toivottavasti saan tarjota vierailleni suussa sulavia ja kauniita herkkuja. Jos en synttäreiden jälkeen täällä blogissa esittele herkkukuvia, niin ettehän sitten kysele, että miksi ;)