Omena- ja luumupuu

Pidän siitä, että saan herkkuja omasta pihasta. Lapsuuden kodissani on aina kasvanut pihalla paljon marjapensaita, omenapuita, raparperia ym. Anopin pihan ihana keltaisia luumuja tekevän puun viereen oli ilmestynyt ajansaatossa toinen, joka on nyt jo minun mittaiseni. Kuopastiin se sieltä ylös ja nyt se asustelee meidän pihalla! Ihania luumuja tiedossa siis omalta pihalta. Puun lajiketta en sen tarkemmin tiedä.

Olen haaveillut, että istutan about keskelle pihaa jonkin näyttävän puun, jotta jalkapallokenttämäisyys hieman haihtuisi pihalta. Luumupuun kasvutapa ei ole se kaikista kaunein joten hain kaupasta omenapuun ja täräytin sen keskelle pihaa. Aluksi hirvitti alkaa kaivamaan monttua keskelle kaunista nurmea, mutta jo nyt pienenä puu toi viihtyisyttä ja pihamaisuutta tontillemme.

Omenapuun valitseminen olikin sitten ihan oma lukunsa. Meidän Prisman puutarhaosasto on hyvin suppea ja melko huonokin, mutta silti siellä oli kymmenisen vaihtoehtoa. Jo viime elokuun postauksessa pohdiskelin omenapuun lajiketta. Omenapuissa taitaa löytyä enemmän vaihtoehtoja kuin missään muussa hedelmässä. Kaikista Prisman vaihtoehdoista meille valikoitui Tahvoset-puutarhan taimi Malus domestica 'Borgovskoje'.

Borgovskojesta kerrotaan näin: Melko aikainen kesä- ja herkkuomena, jonka sato kypsyy elokuun lopussa. Hedelmät ovat keskikokoiset, pitkulaiset, keltaiset ja lievästi punaviiruiset. Puhtaan makea, lähes hapoton omena maistuu pienille lapsillekin. Puu on satoisa, terve, voimakaskasvuinen ja oksakulmiltaan melko hyvä. Tämä alunperin venäläinen lajike on yksi talvenkestävimmistä omenistamme, ja sitä on viljelty Itä-Suomessa ainakin 1800-luvun lopusta lähtien. Vyöhykkeet I–V(VI).

Kuva: tahvoset.fi 

Aika puhtaasti tuo tuli valittua maun ja kestävyyden perusteella. Saapi nähdä saadaanko ensi vuonna jo maistiaisia omasta puusta :)