torstai 7. elokuuta 2014

Riita ja väsynyt äiti

*Haukotus* Pääsin eilen nukkumaan vasta puolen yön jälkeen ja heräsimpä sitten kolmelta kamalaan meteliin. Hetken säikähdyksestä toivuttuani hoksasin metelin lähtevän tappelevista kissoista. Meillä kissat nukkuvat saunaosastolla ovien takana, koska viereen ei heitä voi yöksi ottaa. Mieskin heräsi siihen mekkalaan ja säntäsi saunan pukuhuoneeseen katsomaan tilannetta. Kissat olivat toistensa kurkuissa ja karvaa pöllysi pitkin huonetta. Mies sai kissat erotettua ja nappasi pikkukissan (raidallinen) kainaloon ja toi minulle makuuhuoneeseen. Minä tyynnyttelin järkyttynyttä kissaa kuin painajaisen herättämää pikkulasta konsanaan. Mies kävi tarkistamassa isomman kissan tilanteen ja tuli ilmoittamaan, että se sähisee eikä anna ottaa kiinni. Lisäksi kissa ontui takajalkaansa.

Ei auttanut kuin kömpiä katsomaan tilannetta. Sain isomman kisun syliini ja tutkailin päällisin puolin. Verta ei onneksi tällä kertaa vuotanut kummastakaan. Jalka ei näyttänyt pahalle ja kissa antoi sitä tarkistella joten päättelin, että aamuun asti selvitään. Kissoja ei kuitenkaan voinut enää laskea samaan tilaan, koska suhina ja murina alkoi saman tien. Niimpä pikkukissa pääsi nukkumaan meidän viereen. Lopulta nukahdin uudelleen neljän maissa vain herätäkseni puolen tunnin välein uudestaan. Milloin pikkukissa istui päälläni, toisella kertaa se nuoli hiuksiani ja kolmannella kerralla teki pesän jalkojeni väliin.

Aamulla heräsin miehen ja kissan välistä ja sain makoisat naurut. Miehen ja kisun välissä oli noin 30 senttiä tilaa ja siinä olin loppuyön tyytyväisenä nukkunut. Ihan vetelee kissat vertoja pikkulapsille. Aamulla kissojen välit olivat vielä riitaisat, mutta päivän mittaan ne saivat riitansa sovittua ja nyt ovat jo ihan kavereita.


Tähän loppuun laitan kostoksi nolot kuvat noista ronteista, hävetkööt! :D



10 kommenttia:

  1. Ihana postaus! Harmi kun kinastelivat, mutta onneksi ei pahasti käynyt. Voin samastua tuohon lauseeseen täysin (ihan vetelee kissat vertoja pikkulapsille), naurattaa aina kun ajattelee näitä meidänkin kotitapahtumia, yöheräämisiä ynnä muita kissan vuoksi ja alkaa niistä kertomaan jollekin ja joku aina toteaa ihan kuin lapsesta kertoisi :D mahtavia kavereita nämä kissat kyllä on! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukaan, jolla ei ole ollut koskaan kissa, ei voi ymmärtää sitä sylissä kantamisen määrää! Senkin suhteen kuin pienen lapsen kanssa eläisi. Aamulla kun herätän kisut niin kantelen niitä sylissä pitkin taloa, kun ne oikein tarrautuvat olkapääähän <3 Onneksi osaavat sentäs syödä itse :D

      Poista
  2. Voi jestas, kuulostaa tosiaan ihan pikkulapsilta ;) Onneksi saivat riidan selvitettyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti nämä pikkulapset aikuistuvat samoin kuin ihmispikkulapset :D

      Poista
  3. Minkä rotusia nää teidän kissat ovat? Aivan mielettömiä!
    Olivatko vaan riitaantuneet (luonnetta ilmeisesti tällä rodulla riittää)?

    Ihanaa viikonloppun jatkoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näiden herrojen rotu on Cornish Rex. Tyypillisesti ovat parhaita kavereita, mutta välillä suuttuvat toisiinsa. Kaipa se on aika yleistä eläintenkin välillä niin kuin ihmistenkin. Luonnetta tosiaan riittää ja varsinkin uteliaisuutta. Täältä voi lukea esittelyn kisuista:
      http://syhina.blogspot.fi/2013/09/kisset.html

      Poista
  4. Olen ns. kissaihminen, mutta tämä rotu vaikuttaa näin ruudun takaa aika pelottavalta ja vaativalta.
    Ei sellaiselta "ai kuinka suloinen" :) Olenko ihan väärässä, ja kuinka päädyit juuri tähän kissarotuun?
    t. Anni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivät rexit sen vaativampia ole kuin muutkaan rodut. Seurallisia tosin ovat välillä liiaksikin asti. Minulla on ollut aina kissoja (ennen näitä maatiaisia) ja kun mieheni kanssa aloimme katselemaan meille kissaa niin törmäsin rexeihin. Rexin yksi paras puoli on, ettei niistä lähde karvaa eivätkä ne myöskään allergisoi niin voimakkaasti kuin muut rodut. Toinen merkityksellinen seikka on näiden seurallisuus ja rohkeus. Luonne on aika koiramainen, tulee luokse kutsusta, kulkee nätisti hihnassa, saapuu aina ovelle vastaan jne. Meidän kodissa ei koskaan tarvitse (lue: ei saa) tehdä mitään yksin, kun aina on kissa seurana, kokatessa, telkkua katsellessa, pihahommissa, vessassa, saunassa, imuroidessa. Aivan ihana rotu ja poikkeuksetta meillä käyneet ihmiset rakastuvat näihin otuksiin :) Näiden herrojen seurauksena pikkusiskollani on yksi rex ja toinen saapuu ensi kuussa!

      Poista
  5. Kiitos vastauksesta:) Yhdellä tuttavallani on sitten samaa rotua, en ole päässyt vielä livenä tutustumaan.
    Olen tosin rakastunut hänen, kuten sinunkin kuviin kissoista, joiden naamasta paistaa luonne ( tai jopa vähän kauhuelokuvien maissilapset a´la cats fiilis) :D älä pahastu vertauksesta!
    Pärjääkö yhden kissan kanssa, jos sellaisen hankkii. Onko se lainkaan yksin, vai onko kimpussa kuin muksut? Just alan pääsemään yksin vessaan 6,5-vuotiaan pojan äitinä ....joten jos rexin ottaa niin seuraavat 15 -vuotta jatkuu varmaan ettei yksin mihinkään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissat (myös Rexit) ovat aina helpompia kuin lapset. Rex ei tarvitse äidin jatkuvaa huomiota, mutta antaa 101% huomion koko ajan äidille :D Rex pärjää yksin, mutta koska ovat seurallisia niin kaksi olisi varmasti kissan kannalta mukavampaa. Ja jos yhden Rexin ottaa niin kohta niitä on jo toinen <3

      Poista

.:| Kommentit ilahduttavat aina! |:.