Huikeat synttärilahjat

Olen maailman onnellisin, koska minulla on niin paljon rakkaita sukulaisia ja ystäviä. Ihanaa oli saada pitää kunnon kekkerit heille ja mahtavaa, että niin moni pääsi paikalle. Vieraat tekevät juhlan ja allekirjoitan tämän lauseen todellakin! Kiitos siis ihanille vierailleni, että tulitte tekemään juhlistani ikimuistoisen ja kiitos aivan huikean ihanista lahjoista joita teiltä sain!

Lahjan ostaminen on taitolaji ja paras lahja on sellainen mikä tulee yllätyksenä, mutta mistä on aina (tietoisesti tai tietämättään) haaveillut. Silloin ollaan todellakin onnistuttu, kun lahja tuntuu omalta heti kun paketti aukeaa. Kaikki saamani lahjat täyttävät tuon kriteerin. En voi uskoa, kuinka ihania lahjoja sain! Tänne blogiin päätyi vain mutro-osa, mutta halusin rajata tämän lahjapostauksen enemmän sisustuslahjapainotteiseksi. Annan nyt kuvien puhua puolestani:

Ainoa toiveeni oli saada itsetehtyjä kortteja ja voi kuinka ihania kortteja sainkin! Myös valmiskortit oli tunteella kirjoitettu ja valittu. Oli runoja ja muita ihania tekstejä. Näitä tulen lukemaan vielä monta kertaa udelleen.



Yksi lahja ansaitsee vielä päästä tänne näytille, vaikka se ei sisustukseen liitykkään, mutta on se vaan niin kaunis:



Tulen postailemaan vielä yksityiskohtaisemmin uusista ihanista sisustustavaroista, kunhan ne löytävät oman paikkansa.

Synttärit!

Täällä kirjoittelee onnellinen ja väsynyt vanhus. Eilen vietimme 30-synttäreitäni, enkä olisi voinut parempia juhlia toivoa! Kaikki rakkaat olivat paikalla ja tunnelma oli katossa. Juhlat alkoivat viideltä ja vieraat viihtyivät aamukolmeen. Jalat on tanssittu aivan muusiksi ja tukkaa hieman koskee, mutta ilta oli ihanaakin ihanampi! Kiitos rakkaat ystäväni seurasta, tunnelmasta ja ihanista lahjoista.

Aina kysyttäessä olin toivonut lahjaksi itse tehtyjä kortteja ja niitä sainkin <3 Lisäksi sain aivan mielettömän upeita lahjoja, joista olin vain unelmoinut. Sananen silloin ja toinen tällöin ja läheiseni olivat poimineet haaveeni ja toteuttaneet ne. Kiitos, kiitos ja kiitos! Lahjat ovat todellakin niin upeita, että ne ansaitsevat oman postauksena. Tässä postauksessa keskityn tunnelmaan ja juhliin yleisesti, teen erikseen oman postauksen myös ruuista. Muuten on vaarana, että tästä postauksesta tulee kilometrin mittainen.

Juhlavieraita viihdytti aivan huikean hyvä bändi, Panosmiehet! (Kurkkaa tästä heidän Facebook.) Sain itse valita biisilistan ja lisäksi bändi vastasi mainiosti yleisön toiveisiin ja aivan lennosta lisäsi biisejä sovitun listan jatkoksi. Kaikkein huikeinta oli, että bändi oli ihan vain minua varten treenannut Sentencedin No one there -biisin! Olen ihan liikuttunut. Bändi veti meillä akustisen keikan, mutta heillä on myös useampia jäseniä ja vetävät hyvin isommillakin stageilla, esim. häissä. Bändi aloitti laulattamalla juhlavieraita ja sainkin mielettömän ihanan Paljon onnea vaan -kuoron! Ja taas liikutun.

Olimme panostaneet äänentoistoon, koristeisiin ja valoihin runsaasti. Meillä on diskopallo omasta takaa ja lisäksi lainasimme huikaisevan upeita valoja Illumitechiltä (www.illumitech.fi). Valot sai vaihtamaan väriä, vain mielikuvitus rajana kuinka upeita juttuja niillä sai aikaan. Lisäksi yksi valoista oli kytketty siten, että se toimi musan tahtiin. Kerrassaan upeaa!

Säänherrakin oli puolellamme ja koko päivän paistoi aurinko ja vielä myöhään illallakin oli todella lämmintä. Yöllä vieraita saatteli kotiin komea kuu. En olisi voinut ennakkoon haaveilla mitenkään, kuinka upeat juhlista tulevat. Kiitos vielä kaikille vieraille, olette ihania ja rakkaita joka iikka <3

Mustavalkoisia yksityiskohtia

Kamera on vartuskellut ihan tuossa käden ulottuvilla sitä, että menisin napsimaan lasiterassista kuvia tänne blogiin. Sopivaa saumaa ei ole näköjään tullut, mutta olen räpsinyt silloin tällöin yksityiskohtakuvia kodistamme. Täällä vallitsee mustavalkoinen kausi kissojen kuppeja myöten, väriä tuovat ainoastaan kasvit. Vasta kuvista jotenkin tajusin asian itsekin.

Ei varmaan enää kauan kun syksy värittää olohuoneen suuret ikkunat kaikilla kirkkailla ruskan väreillä. Siihen asti taidan mennä tällä mustavalkoisella linjalla.

Miksi leipominen on niin vaikeaa?

Tykkään laittaa ruokaa ja leipoa. Ruuan tekemisessä olen ihan hyväkin ja minun on helppo keksiä uusia variaatioita omasta päästäni ja mausteet ripsautan näppituntumalla. Mutta miksi ihmeessä leipominen on niin vaikeaa? Yritän, yritän ja yritän, mutta harvoin onnistun. Hyvä esimerkki on muutaman viikon takainen mustikkahyydykekakku:

Tätä yritin:

 (kuva: www.yhteishyva.fi)

Nyt kun synttärini lähestyvät, olen harjoitellut leipomista kovasti. Minulle on tärkeää saada tarjota virailleni itse valmistamiani herkkuja. Tuota kakkua pääsin maistamaan miehen kummipojan rippijuhlissa ja ohjetta tarkastellessani ajattelin, että ei kuulosta vaikealle. Eipä!

Minulla on muutama luotto-leivonnainen, jotka tiedän onnistuvan takuuvarmasti. Esimerkiksi persikkapiirakka on tähän asti onnistunut aina ja makukin on kohdallaan. Tämä piirakka onkin (onneksi!) mieheni lempi leivonnainen. Asiaa helpottaa se, että käytän valmistaikinaa pohjana, eli voiko tätä kuitenkaan sanoa leipomiseksi?

Sitten on läjäpäin "helppoja" leivonnaisia, jotka minulta eivät tahdo onnistua millään. Yksi on mokkaruudut, en ole saanut niitä koskaan onnistumaan. Maku on paha ja rakenne outo. Olen yrittänyt useita eri reseptejä onnistumatta. Hävettää oikein häpäistä jotain niin täydellisen hyvää kuin mokkaruudut. Toinen haastava on muffinssit! Olen leiponut jos minkälaisia muffareita, mutta useinmiten ne näyttävät epämääräisiltä köntsiltä. Viime aikoina olen harjoitellut mustikkamuffinssien tekoa ja viimein sain niistä edes jonkunlaisia.

Voi kuinka onnellinen voi pieni ihminen olla tästä saavutuksesta! Ensimmäiset mustikkamuffinssit näyttivät enemmän letuilta kuin muffinsseilta. Maku oli alusta asti kohdallaan, mutta visuaalisena ihmisenä myös ulkonäön täytyy olla hyvä. Muffareiden ulkonäön salaisuutena on peltinen muffinssimuottivuoka ja sen myötä hoksasin, että tämä(kin) on välineurheilua!

Perjantaina alkaa loppukiri ja lauantaina toivottavasti saan tarjota vierailleni suussa sulavia ja kauniita herkkuja. Jos en synttäreiden jälkeen täällä blogissa esittele herkkukuvia, niin ettehän sitten kysele, että miksi ;)

Valkoiset kukat

Rakastan kaikkia valkoisia kukkia! Pidän ylipäänsä kukista todella paljon sekä sisällä, että ulkona, mutta valkoiset kukat ovat kaikista kauneimpia. Vihreä vielä korostaa valkoisen kauneutta entisestään. Tulppaanit ovat ehdoton lempparini (sisällä ja ulkona) ja ruusut tulevat hyvänä kakkosena. Myös neilikat ovat hyvin hurmaavia ja valkoiset orkideat ovat niin hienoja! Kukkia on muuten minusta todella vaikeaa kuvata, enkä niitä usein kuvaile. Nämä räpsyt löytyivät kovalevyltä.

Kuinka siellä puolella ruutua, kolahtaako valkoinen vai pitääkö kukissa olla väriä?

Omppu Sweet Omppu

Arvatkaapas mitä? Minä en koskaan voita missään arpajaisissa mitään, en Ässä-arvoissa, lotossa ja narun vedossakin saan aina vain avaimenperän. Mutta älä koskaan sano ei koskaan, sillä nyt minua lykästi! Ihana Kristiina Deko133-blogista järjesti blogiarvonnan, jossa palkintona oli Ateljee Keltaisen talon juliste. Voittaja sai valita kahdesta kaunista mustavalkokeltaisesta A3-julisteesta itselleen mieluisan ja niimpä Omppu Sweet Omppu matkasi Syhinään <3

Työhuoneemme mustavalkoinen värimaailma on maustettu ripauksella keltaista ja uusi juliste sopii tilaan kuin nenä päähän! Oikeastaan tämähän täältä on aina puuttunut.

Keltainen on saanut alkunsa ihanasta kisu-kortista joka on ollut mustalla seinällä tupareista asti. Sitten hyllylle muutti keltainen kynttilä Ikeasta. Pikkuhiljaa kisu on saanut kavereita kivoista korteista ja magneeteista. Kristiinan paketissa oli yllätyksenä vielä kolme korttia Decora Framen Viisaita lauseita -sarjasta. Tämän ihanampaa kirjettä on posti-Paten vaikea keksiä tänne kiikutettavaksi.

Kiitos Kristiina, ihana blogi-ystävä <3

Kolmekymppisten suunnittelua

Komekymppiseni lähestyvät ja tiedossa on isot juhlat. Kutsuttuja on melkein 50, bändi on tilattu ja hankintoja tehty jo paljon. Juhlat ovat syyskuun alussa joten ei enää kauan! Oikea synttäripäiväni on 11.9. ja jenkitkin liputtavat, tosin puolisalossa.

Rakastan kaikenlaista suunnittelua ja olen erittäin innoissani tulevista bileistä! Juhlan teemana on mustavalkoisuus (kuka yllättyi?) ja olen hankkinut astiat, servetit, koristeet ja pöytäliinat teeman väreissä. Ruuissa annan väreille periksi (vai millaista olisi mustavalkoinen salaatti?), mutta esim. karkit ajattelin hankkia mustina ja valkoisina. Astioita ei riitä näin isolle porukalle, joten päädyin kertakäyttöastioihin. Etsimällä niistäkin löytyi ihan kauniit vaihtoehdot. Juhlien tarjoiluja olen miettinyt kovasti ja nyt alkaa olla selvät sävelet sen suhteen. Tällaisella menulla mennään:

Savulohisalaatti sekä valkohomejuusto-, pähkinä-, päärynäsalaatti ovat ruokaisimmat tarjottavat ja niiden seurana broileri- ja kasvispiirakka sekä sormiruokaa:
- Patonkiviipaleet, päällä motsarellaa, pestoa, tomaattia ja basillikaa   
- Ruisleipäpalat katkaraputäytteellä
- Coctailpiirakat savuporotahnalla

Erillisiin kippoihin laitan tarjolle suolaisia herkkuja, esim. juustokuutioita, oliiveja, pikkusuolakurkkuja, minilihapullia, hedelmäkuutioita, siemeniä ja pähkinöitä sekä suolaisia keksejä ja marmeladia.

Jokaisilla synttäreillä pitää olla täytekakku, näissä juhlissa se tulee olemaan oikea katseen vangitsija. Maultaan kakku on Pätkis-suklainen. Kakun olen tilannut ystävältäni, joka tekee huikean hienoja kakkusia. (Kurkkaa: Sonjan kakkuset) Halusin sellaisen kakun, jonka tulen muistamaan aina :) Täyskärin lisäksi leivon Mustikka-valkosuklaakakun (tämän koevedokset nähtävillä Instagramissa) ja ehkä muffinseja joita myöskin harjoittelin leipomaan. Olen maailman huonoin leipoja, mutta minulle on tärkeää tarjota itse valmistettuja herkkuja, joten olen harjoitellut kovasti!

Hopeaan Aaltovatiin ajattelin tehdä piparilajitelman, päässäni se näyttää hienolta kun laittaa siihen erilaisia pipareita, esim. Fanipaloja, Jaffa-pipareita, pinkkejä kukkapipareita ja kaurakeksejä. Minulla on myös hauskan muotoiset Nero-kulhot mustana ja valkoisena, jotka ovat tosi kivan näköiset yhdessä. Niihin ajattelin laittaa marenkeja ja tuulihattuja.

Juhlissa tulee tietysti olla pokkorneja isossa lasikulhossa ja karkkia tottakai! Karkit ostan teeman mukaan mustina ja valkoisina: Marianne-pallot, Turkinpippurit, vaahtokarkit, lakut..

Juomapuoleksi alkoholittomien lisäksi tulee eri lonkeroita, siidereitä ja olutta sekä tietysti kuohuviiniä! Teen myös boolin. Etsin pitkään täydellistä kirkkaan boolin reseptiä, mutta se oli yllättävän vaikeaa. Lopulta päädyin tekemään erilaisia testejä hyvän reseptin löytämiseksi. Mieheni oli lähdössä kaverinsa synttäreille eräänä lauantaina ja päätyi koemaistajaksi. Tälläiseen yhdistelmään päädytiin: 1 l Sitruuna Vishy / 1 l kuohari / 0,5 l Vodka / 1 l Sprite / 2 dl Sitruunamehu / 1 kpl Tähtihedelmä (boolin vahvuus noin 7,8 %).

Halusin laittaa nämä tänne muistiin, koska joskus myöhemmin kuitenkin alan muistelemaan mitähän juhlissa tarjottiinkaan. Blogi on siitä mainio muistikirja, että siellä asiat pysyvät hyvässä tallessa ja aikajärjestyksessa. Tämän postauksen kuvitin Shutterstockin kuvilla koska koeleipomukseni eivät ole kovin kuvauksellisia :D

New York -taulu

Bongasin Valkoinen koti -blogista kivan valokuvasta teetetyn canvas-taulun ja samaisessa postauksessa oli tarjouslinkki, jonka kautta pääsi tilaamaan taulun pelkällä postikulun hinnalla! Olen monta kertaa tuuminut, että pitäisi testata sopisiko meille canvas-taulu johonkin ja nyt kun osui kohdalle näin hyvä tarjous niin klikkasin tilauksen saman tien. Taulun hinta jäi reilusti alle kymppiin.

Yllätyin kuvan hyvästä laadusta, tosin noin graafinen kuva näyttää laadukkaalle helpommin kuin alkuperäinen valokuva. Uskon kuitenkin, että valokuvallakin olisi laatu ollut hyvä. Kangas on pingoitettu puukehikkoon ja on oikein suora ja napakka.

Ajattelin taulua ensin olohuoneen tauluhyllylle, mutta se ei sopinut siihen kokonsa puolesta joten se pääsi toistaiseksi keittiöön seinäkalenterin tilalle. Voisin harkita, että tilaisin suuremman kuvan olohuoneeseen tai sitten esimerkiksi kolmen kuvan sarjan.

PhotoBoxin tarjous näytti olleen vielä voimassa, joten ei kun tilailemaan!

Keittiössä on verhot

Mitäs siihen sanotte! Puolitoista vuotta siihen meni, mutta nyt ikkunassa tosiaan on verhot. Toukokuun alun postauksessa pohdiskelin millaiset verhot tilaan pitäisi laittaa. Sain teiltä hyviä ehdotuksia ja lopulta päädyin valkoiseen laskosverhoon:

Vaikka silloin keväällä sanoin, että en halua laskosverhoa, niin päädyin siihen kuitenkin. Tämän verhon malli ei ole niin romanttinen, koska laskokset niputtuvat kauniisti lähekkäin. Joissakin laskosverhoissa vekit jäävät oikein reilusti näkyviin ja ne ovat makuuni liian romanttiset. Värinä valkoinen oli ehkäpä aino vaihtoehto, koska ikkunaseinä on maalattu kultaiseksi. Verho on kaunista läpikuultavaa kangasta ja se päästää valon kauniisti läpi.

Verho pehmensi keittiön ilmettä yllättävän paljon. Vielä kun löytäisin sopivan maton jostakin.

Nyt painun pihalle kukkapenkkiä kitkemään kun täällä paistaa aurinko niin ihanasti. Kivaa viikonloppua!

Koko viime viikkoni illat olen pakertanut työpaikan remonttia työpäivien päätteeksi. Viisi iltaa siinä meni, mutta lopputulos on ihana! Tällä viikolla olemme töissä käyneet läpi tavaraa, karsineet ja pakanneet. Kamala urakka mokoman toimiston muuttaminen. Huomenna on h-hetki kun tavarat siirtyvät uuteen osoitteeseen joten tämä päivä rehkittiin oikein kunnolla. Aamun tein kiireessä vielä viime hetken hommia ja sitten pikana pakkaamaan. Välillä kävin uudella toimistolla siirtelemässä uusia kalusteita. Puhelinkin soi vähän väliä ja asiakkailla oli mitä ihmeellisimpiä murheita juuri tänään. Neljään mennessä piti pöydät ja säilytyskalusteet olla tyhjennettynä, kun muuttomiehet saapuivat. Stressikerroin oli melkoisen korkealla.

Kesken sählingin ulko-ovelta kuului iloinen moi ja ihana asiakas piipahti kylään. Kukkakimpun kera <3 Voi kuinka oikeaan aikaan hän onnistuikaan ilostuttamaan! Stressi hälveni kun hetken siinä jutustelimme niitä näitä. Ihailen ihmisiä, jotka osaavat vilpittömän välittämisen taidon. Pieni kaunis kukkakimppu kesken muuttohässäkän, kuinka pienestä kaikki onkaan kiinni. Iloisella mielellä pakkailin tavarat loppuun ja ihan ajallaan. Kukkakimppu kourassa hyppäsin autoon ja hölmö hymy naamalla suuntasin kotiin. Vaikka kroppaa väsyttää niin mieli on pirteä.

Samanlaisen tunteen saatte aikaan te, ihanat lukijat! Kiitos joka ikisestä kommetista, luen ne kaikki ja pyrin vastaamaan niihin vuorokauden kuluessa. Jokainen kommentti saa edelleen aikaan läikähdyksen rinnassa. Kiitos juuri sinulle, että olet siinä!