Sitten on pitkäikäisin Anopinkieleni, joka ei ole oikein löytänyt omaa paikkaansa. Välillä se on aulan nurkassa:
Välillä taas baaritiskin edessä:
Ja joskus se töröttää keittiössä:
Jostain syystä kasvi ei ole pysähtynyt millekään paikalle. Aulassa se näyttää raukalle nurkassaan, baaritiskin edessä pienelle ja yksinäiselle ja keittiössä se on jotenkin todella keskeinen. Viherkasveissa on se mukava puoli, että niitä voi siirrellä mielin määrin ja saada aikaan ihan erilaisia fiiliksiä. Menempä siirtämään Anopinkielen taas johonkin.
näyttää tosi kivalta! mulla on kans suunnitelmissa hankkia kotiin muutama viherkasvi (enää yksi sellainen elossa...) syksymmällä.
VastaaPoistaja ihanasti sopi se Annon matto teillekin, hyvä hankinta! :)
Kiitos! Nuo paksulehtiset pysyvät hyvin hengissä, muistan kastella niitä ehkä joka toinen kuukausi ja hyvin selviävät :) Kiva, että muistutit silloin omassa postauksessasi tuon ihanan maton olemassa olosta, muuten meillä olisi vieläkin huonokuntoinen karvalankamatto siinä <3
VastaaPoistaEx-viherkasvi-intoilijaharrastelija löytyy täältä, nyt lähinnä yritän pitää hengissä vielä elossa olevat "horsmat". Päädyin blogiisi saamani lukuvinkin kautta ja päätin tulla tervehtimään!
VastaaPoistaKiitos terkuista ja kiitos vinkkaajallekin. Voin tunnustaa, että kasvini kuolevat aika ajoin, jolloin ostan tilalle uuden samanlaisen :D Pitkäikäisin Anopinkieleni on ehkä juuri sen yhden vuoden vanha.. Toivottavasti onnistun paremmin "pihahorsmien" kanssa kun syksyllä ryhdyn niitä istuttelemaan.
VastaaPoista