Aivan uudellainen äitienpäivä on käsillä. Tähän asti olen juhlinut omaa äitiä, mutta viimein tänä äitienpäivänä olen itsekin äiti. Tämä päivä sai kyllä ihan uuden ulottuvuuden oman pienen poikasen myötä. Olen ehkä vielä ihan vauvakuplassa, sillä minusta tänään ei pitäisi niinkään juhlia äitejä ja heidän ylivertaisuuttaan vaan lapsia, sitä että äiti on saanut lapsensa. Se on huikean hieno lahja! Olen tottakai kiitollinen joka päivästä, jonka saan viettää poikani kanssa, mutta on ihan oikein, että kalenterissa on virallinen juhlapäiväkin.
Ennen lapsen syntymää, olin kuvitellut kaikenlaista. Millaista on olla äiti. Millainen vauva on. Mitä teemme kotona arkisin kun isi on töissä. Entä kun isi on kotona. Tykkääkö vauva nukkua yhtään omassa sängyssä. Miltä imetys tuntuu. Kaikenlaista sitä ehti miettiä, mutta yhtä asiaa en voinut ennakkoon tietää: Miten jokin noin pieni voikin olla niin hiton rakas heti ensisilmäyksellä <3 Se ensisilmäys on jäänyt pysyvästi valokuvana mieleeni. Omien paljaiden polvieni välistä näin pienen tumman ja likaisen mytyn kippurassa sairaalasängyn jalkopäädyssä. Päässäni oli tasan kaksi ajatusta: Miten joku voikin olla heti noin rakas ja voi kun se itkisi. Vauva ei itkenyt (itseasiassa pariin ekaan viikkoon), mutta oli onneksi kunnossa ja täynnä elämää heti ensihetkestä alkaen.
Mikä ylitsepursuava onni oli saada pieni ja likainen mytty rinnalle ja kuinka se heti hamusi maitoa. Imetys on myös sellainen asia, jota ei ennakkoon voinut kuvitella vaikka kuinka yritti. Hämmentävintä on se, kuinka ihanaa se on. Siinä kaikessa rauhassa ehtii ihailemaan pientä rakasta vauvaa ja joka päivä näkee kuinka vauva kasvaa ja kehittyy. Tänään se katselee kauniilla silmillään omiani samalla kun tankkaa itseensä maailman parasta rakennusainetta <3
Äitiys on siis tuonut elämääni kasapäin yllätyksiä ja ihania asioita. Ennen kaikkea se on tuonut niin paljon rakkauden tunnetta, että sitä on mahdoton pukea sanoiksi. Se on sekoitus suojelunhalua ja ylpeyttä, lämpöä ja onnea, ylitsepursuavaa riemua. Mokomaa pikkuista tulee ikävä jo päiväunien aikana :D
Onnea siis kaikille äideille siitä, että tänä päivänä saatte olla äitejä!
--
Valokuva: Marko Laukkarinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
.:| Kommentit ilahduttavat aina! |:.