sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Kiitos!



Hyvää äitienpäivän iltaa! Täällä on koko viikonloppu mennyt hirmuisessa tohinassa vähän siellä ja täällä. Tämän päivän kuitenkin pyhitin rakkaalle perheelleni kun kokoonnuimme viettämään äitienpäivää vanhempieni luokse. Minulla on kuusi nuorempaa sisarusta ja voitte uskoa että vilinää riittää, kun kokoonnumme kaikki samaan aikaan kotiin. Myös mummi oli juhlistamassa äitienpäivää kanssamme. Isosiskoni oli töissä, muuten hänkin olisi ollut seurassamme. Iskä oli valmistanut ihanaa kiinalaista ruokaa ja ahtauduimme kaikki samaan aikaan pöytään syömään. Kuuden hengen ruokapöytä taipuu hienosti myös kymmenelle hengelle :) Jälkkärinä oli ihanaa suklaapäärynäkakkua, nam! 

Tässä minä ja rakkaat sisarukseni äidin ympärillä <3



Ei ollut helppoa saada kuvaa, jossa kaikki katsoisivat kameraan tai pitäisivät edes silmiä auki :D

Olen monesti halunnut kirjoittaa sisaruksistani tänne blogiin, mutta aloittaminen on ollut vaikeaa. Tunnen niin valtavan suurta rakkautta tätä katrasta kohtaan, että tuntuu vähättelevälle kirjoittaa yhtikäs mitään. Olemme kasvaneet kaikki yhdessä ja hitsautuneet todella tiiviiksi perheeksi, jokainen on aina valmis auttamaan toista ehdoitta ja haluamme viettää aikaa yhdessä. Olemme joskus nauraneet, että jos meidät laitettaisi riviin kallion kielekkeelle ja yhden pitäisi hypätä pelastaakseen muut, ei meidän tarvitsisi valita kuka hyppää, sillä sanaakaan sanomatta jokainen hyppäisi samaan aikaan! Minulla ei ole kokemusta äidinrakkaudesta omaa lasta kohtaan, mutta olen aivan varma, että sisarusrakkaus on aivan yhtä voimakas tunne. En ylipäänsä voisi kuvitella rakastavani ketään yhtä paljon kuin sisaruksiani.

Muistan jo ihan nuorena monesti toivoneeni, että minuun saa tulla kaikki maailman kivut ja taudit jos yksikin sisaruksistani voi näin säästyä siltä. Jos joku heistä soittaisi minulle keskellä yötä ja pyytäisi lähtemään johonkin, hetkeäkään epäröimättä lähtisin. On kamalaa katsoa jonkun rakkaan surua, mutta ihana nähdä kuinka lohduttamalla mieli paranee hetkessä. Hakisin heille kuun taivaalta jos he vain pyytäisivät. Toisaalta tiedän, että he eivät pyydä mahdottomia, sillä rakkaus on yhtä vahvaa jokaista kohtaan, niin minun rakkauteni heitä kohtaan kuin heidänkin minua kohtaan.

Olemme asuneet lapsuutemme isossa rintamamiestalossa (joka on oikeasti paritalo) ja silti meitä on ollut aina monta samassa huoneessa ja jopa olemme nukkuneet samassa sängyssä. Kun olin teini ja pyörin kavereineni kaupungilla, riitti minulla silti aikaa myös sisaruksilleni. Useasti kun tulin yömyöhään kotiin, niin vielä juttelimme sängyssä siskon/siskojen kanssa ja lopulta he nukahtivat kainalooni. Ala-asteikäisenä olen jo kirjoittanut päiväkirjaani päivän tapahtumien jälkeen, että leikin heppaa siskojen kanssa vielä illalla kun kaverini olivat lähteneet kotiin.

Autan heitä mielelläni läksyissä, kutsukorteissa ja remonteissa, pohdimme yhdessä elämän merkitystä ja pystymme puhumaan aivan mistä tahansa. Tosin itse sitä aina haluaisi säästää pikkuiset kaikilta vähänkään negatiivisemmilta asioilta, vaikka tiedänkin, että jaettu ilo on kaksinkertainen ja jaettu suru vain puolikas. Toivon kuitenkin, että olen heille sellainen isosisko, jonka puoleen voi kääntyä ihan missä asiassa tahansa ihan koska tahansa. Toivon myös, että osaan olla heille esimerkki siitä, että elämästä pitää nauttia täysin palkein ja asioilla on aina tapana ratketa parhain päin. Paras neuvo, jonka voin nuoremmilleni sanoa on, että elämästä pitää nauttia joka sekunti, sillä elämme jokaisen hetken vain kerran, eikä eilistä pääse tekemään uudestaan. Elämän päätarkoitus on nauttia elämästä!

En voisi kuvitella millaista elämäni olisi ilman sisaruksiani tai millaista se olisi jos meitä olisi vain pari. Välillä hauskuutan itseäni ajatuksella, että jos teemme kaikki vaikkapa viisi lasta, niin vanhempamme saavat melkoisen määrän lapsenlapsia :D

Kiitos siis äidille siitä, että olen saanut nämä rakkaista rakkaimmat sisarukseni! Kiitos tuntuu sanana kyllä todella laimealle tämän rakkauden rinnalla <3

10 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Nuorena en ajatellut, että meillä on iso perhe, mutta näyttää se aika iso olevan <3

      Poista
  2. Voi miten rikas olet <3 tuollainen perhe ja sisarussuhteet on rikkaus! Ihania kuvia teistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Ei koskaan tarvitse olla yksin, kun on tuommoinen liuta parhaita ystäviä <3

      Poista
  3. Oi vitsit, ihanasti ja niin mietitysti kirjoitettu! <3 Teidän katras on kyllä koskettavan hauska, upea ja tiivis! <3 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Tietäisitpä vaan, miten osuva kommentti <3

      Poista
  4. Oon monesti miettiny että en ikuna pysty kelleen kertoo kuinka rakas perhe mulla on, koska en löydä oikeit sanoja siihen jotka todella kuvais sitä. Pystyit sen heta tähän hyvin kirjottaa mut silti ainoastaan me tullaa se ikinä tietämää ite kuinka suurta se on. Ja suvin kanssa ootte isosiskoina ollu tavattoman onnistuneita roolissanne. Empä osais parempia isosiskoja kuvitella. Puhumattakaan pienemmistä jotka on myöskin mulle omaa elämää tärkeempiä nyt ja aina. ❤ -Emmi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi pupu <3 Pääasiahan onkin se, että me keskenämme tiedämme, miten valtavasti rakastamme toisiamme =,)

      Poista

.:| Kommentit ilahduttavat aina! |:.