lauantai 28. helmikuuta 2015

Kaunis pyykkikori arjen avuksi

Nyt seuraa paljastus. Vaikka kuvissa meillä on aina siistiä, niin perusluonteeni ei ole kovin siisti! Ajoitan kuvien ottamisen usein siivouspäivälle, mutta jos vaikkapa nyt ottaisin kuvan keittiöstä tai olohuoneesta niin näky olisi melkoisen erilainen. Tämän vuoksi, olen kehitellyt kaikenlaisia oikoteitä kodin siistinä pitämiseen. Uusin keksintöni on tämä Clas Ohlsonin raidallinen kangaspyykkikori.
 
Ostin sen pukeutumishuoneeseemme puolipitoisia vaatteita varten. Päivittäisvaatteeni, esim. kollarihousut ja pyjama, lojuvat usein lipaston päällä, sillä en osaa laittaa puolipitoisia vaatteita takaisin kaappiin. Nyt olen aina viskannut ne tuonne pyykkikoriin ja kaivan sieltä taas seuraavan kerran käyttöön.

Toimii hienosti juurikin kotioloasuihin, mutta työvaatteet saattavat vielä välillä jäädä lipastolle, jos on kiire vaikkapa treeneihin. Mutta tämä pieni arjen oivallus siisti pukeutumishuoneen yleisilmettä kuitenkin hieman :)

torstai 26. helmikuuta 2015

Kaksi tarjoiluvaunua

Huomasin, että minulla oli jäänyt tämä postaus roikkumaan luonnoksiin. Oli tarkoitus julkaista jo joulukuussa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Muistattekos, että joulupukki toi minulle Everyday Designin Tampere-tarjoiluvaunun?

Vaunun alkutaival ei sujunut kaikista onnellisimpien tähtien alla, vaan posti oli kolhinut pakettia niin rajusti, että vahva metalliosa oli taipunut, eikä sitä saanut enää taivutettua takaisin. Maaliakin oli kolhusta lähtenyt. Olin silloin yhteydessä Everyday Designille ja sainkin uuden vaunun tilalle. Täytyy kyllä sanoa, että sain mielettömän hyvää palvelua ja uusi vaunu tuli kotiin nopeasti!

Posti tunnusti virheensä ja heidän pitikin korvata uusi vaunu. Kuitenkin kävi niin, että Everyday Design lähetti minulle uuden vaunun, niin posti ei korvannutkaan koko vaunun hintaa yritykselle takaisin! Kyllä kismittää pienen yrittäjän puolesta! Vaunu oli minulle saapuessaan asianmukaisesti pakattu ja suojattu, joten aika kovakouraisesti on postin täytynyt pakettia kohdella. Uusi vaunu ei enää tullut postilla, enkä tiedä onko Everyday Design joutunut kokonaan hankkimaan kuljetuspalvelun muualta. Kuinkahan iso raha se tuotteen koko hinta olisikaan ollut postille? Mutta yritykselle raha on tuntuvampi.

Tästä johtuen meillä asuu siis kaksi tarjoiluvaunua. Vaurioitunut majailee saunan pukuhuoneessa ja ehjä on olohuoneessa paraatipaikalla. Olen ollut erittäin tyytyväinen hankintaan ja vaunun laatu sekä viimeistely miellyttävät minua paljon. Kiitos vielä Everyday Designille hyvästä ja nopeasta palvelusta!


tiistai 24. helmikuuta 2015

Ruokapöydän tuolihaaveet

Kun yhden nurkan saa sisustettua mieleiseksi niin jo toinen kohta huutaa huomiota. Olen totaalisen kyllästynyt ruokapöydän mustiin tuoleihimme. Vaikka pidän niiden ulkonäöstä, niin tuolit ovat meillä erittäin epäkäytännölliset. Keinonahkaverhoilu on hiostava ja nariseva, tuoleilla pitää istua aina pitkat housut jalassa. Kissan kynnet uppoavat verhoiluun myös todella helposti ja kahden vuoden käytöllä selkänojat ovat täynnä raapimajälkiä.

Uusissa tuoleissa ei saisi olla mitään verhoilua ja tuolin tulee olla särmikäs, en juurikaan pidä pyöreistä muodoista. Masters tekee muodollaan poikkeuksen, mutta siinä on niiiiin hyvä istua ja materiaali on kestävää ja kevyttä. Olen haaveillut pitkään myös läpinäkyvistä tuoleista, mutta hinta hirvittää. Kokosin tähän kollaasiin viisi kivaa vaihtoehtoa, La Marie on ikihaaveeni ja osa tuoleista taas pääsi kollaasiin hinnan vuoksi.


Kuvat: Finnish Design Shop, Vepsäläinen ja Isku

Kartell Masters, harmaa 150 € (yht. 600 €)
Kartell Lizz Mat, valkoinen 235 € (yht. 940 €)
Kartell La Marie, kirkas 221 € (yht. 884 €)
Archirivolto Skin, musta 99 € (yht. 396 €)
Isku Led, kirkas harmaa 119 € (yht. 476 €)

Lizz Mat ja La Marie joutunevat karsinnasta ulos hintansa vuoksi, vaikka ihania olisivatkin. Mastersin hinta on vielä kohtuuden rajoissa, mutta tuo muoto voi olla hieman liian poikkeava muuhun sisustukseen. Skin- ja Led-tuoleja en ole käynyt katsastamassa ja koeistumassa livenä, ne saattaisivat olla kumpikin ihan hyvät vaihtoehdot meille. Pidän Skin-tuolin muotokielestä enemmän, mutta jotenkin kuvassa se näyttää pikkuiselle. Toisaalta jos ostaisin ensin vain kaksi ihanaa La Marie-tuolia ja myöhemmin kaksi, niin hinta ei tuntuisi niin pahalta. Tuleekohan kirkkaaseen tuoliin helposti naarmuja?

Kuinka vaikeaa sisustaminen voikaan olla? ;)

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

21022010

Viime viikonlopun tapaan täällä on eilen juhlittu taas rakkautta. Eilen oli viides hääpäivämme ja sen kunniaksi valmistimme ihanaa ruokaa ja nautimme viiniä sen seurana. Ruokana oli Naudan ulkofilepihvejä (pidän muuten enemmän ulko- kuin sisäfileestä), uunikasviksia, salaattia, lämmintä leipää ja suklaista rahkajälkkäriä. Hyvää ruokaa parhaassa seurassa <3




Kattauksesta halusin simppelin ja pöytää koristivat hennon vaaleanpunaiset tulppaanit ja kynttilät. Illan hämärtyessä istuimme pitkään nautiskellen ihanista herkuista. Tuo suklaajälkkäri on muuten näin yksinkertainen: Vaahtoutuva vaniljakastike vatkataan ja sekaan laitetaan purkki rahkaa, raastettua suklaata ja väriksi kaakaojauhetta. Appelsiini tai vastaava hapokas hedelmä olisi myös sopinut tähän jälkkäriin todella hyvin antamaan vähän makuparia suklaalle.


Tälle päivälle ei ole sen suurempia suunnitelmia, ulkoilua ja akkujen latailua alkavaa viikkoa varten. Ihanaa sunnuntaita!

perjantai 20. helmikuuta 2015

Syhin aakkoset

Sain ihanan haasteen Oma koti valkoinen -blogin Miialta. Haasteessa kerätään oman elämän aakkosia vapaasti toteutettavalla tyylillä. Yritin löytää tähän sellaisia sanoja, jotka oikeasti merkitsevät jotain elämässäni ja kuvaavat minua jollakin lailla. Meinasin ensin kasata tähän sisustukseen liittyviä asioita, mutta päätinkin tehdä tästä välillä vähän sisustuksesta poikkeavan postauksen. Toivottavasti tämä auttaa meitä taas tutustumaan paremmin <3
 

A: Autoa ilman en voisi ehkä enää elää. Minulla on ollut oma auto 17-vuotiaasta lähtien, enkä selviytyisi töihin bussilla. Taloudessamme on kaksi autoa.

B: Blogin pitämisen mukavuus yllätti minut pari vuotta sitten kun tämän harrastuksen aloitin. En jotenkin vieläkään ymmärrä, mistä minulla riittää tarinoitavaa keskimäärin jokatoinen päivä.

C: Chattailen joka päivä useiden eri henkilöiden kanssa WhatsAppilla. Viestejä kertyy satoja päivässä. Tälläkin hetkellä puhelin piippaillee jatkuvasti.

D: Detaljit ovat tärkeitä niin sisustuksessa kuin työssäkin. Saatan hieroa pöytävalaisimen ja kynttilöiden etäisyyksiä toisiinsa tai vaikkapa työssäni kirjainvälistää yhtä sanaa.

E: Elämäni on täydellistä. En haluaisi minkään asian ikinä muuttuvan. Haluaisin, että elämäni olisi juuri tällaista joka päivä ihan loppuun asti.

F: Festarit ovat kesän kohokohta! More is more tässä asiassa ja käyn kesän aikana niin monilla festareilla kuin se on mahdollista. Tällä hetkellä odotan eniten Kotkan Meripäiviä, (Eppu Normaali, Apulanta, Omnium Gatherum, Santa Cruz, Mokoma ym).



G: Graafinen suunnittelu on ammattini, johon olen päätynyt sattuman kautta, mutta joka tuntuu olevan minulle juuri se oikea valinta. Rakastan työtäni ja menen sinne joka aamu innoissani.

H: Hurjapäisenä luonteena minulla on jatkuvasti sata lasissa. Tykkään moottoriurheilusta ja mitä rajumpi menopeli, niin sen parempi. Minulla on krooninen moottorikuume, haluaisin veneen, mönkijän, vesijetin ja moottoripyörän.

I: Iltapala on lempiruokani. Päivän kohokohta on käpertyä rakkaan mieheni kainaloon litkimään litratolkulla teetä ja syömään voileipiä ja katsomaan yksi jakso 24 tai Orange is new black -sarjaa.

J: Joulu on minulle se viides vuodenaika. Joulua aletaan viettämään marraskuussa ja sitä jatketaan pitkälle tammikuuhun. Vietän edelleen jokaisen joulun sisarusteni kanssa vanhempieni luona. Silloin meillä on koko kööri kasassa 10 perheenjäsentä ja osalla jo puolisot mukana.

K: Kissat (ja koirat) ovat erittäin lähellä sydäntäni ja jos mieheni ei olisi minulle järjen äänenä, meillä olisi useita molempien lajien edustajia.


L: Lumi on luonnon kaunein elementti! Rakastan talvea ja lunta, jos saisin olla sääherra, niin loka-maaliskuussa olisi metri lunta, huhtikuu olisi kevät, touko-elokuut olisivat kesää ja syyskuu saisi jäädä syksylle.

M: Matkailu on elämäni ilo ja valo, vuoden kohokohta! Edellisen matkan mentyä pitää seuraava olla jo varattuna tai vähintäänkin suunnitteilla.


N: Nukkuminen on minusta ajanhaaskausta ja lopettaisin sen, jos se olisi mahdollista. Elämä on liian kivaa nukkumiseen tuhlattavaksi.

O: Onnellisuus on dominoivin luonteenpiirteeni. Olen aina onnellinen ja lähes kaikista asioista. Tulen super-onnelliseksi ihan pikkujutuistakin, saatikka sitten suuremmista asioista!

P: Perhe on tärkeintä elämässä. Olen suurperheen toiseksi vanhin ja minulle rakkainta maailmassa ovat kaikki seitsemän sisarustani. Sanotaan, että äidinrakkaus on suurinta, mutta uskon sisarusrakkauden ylettävän helposti samoille leveleille.

Q: Qwerty-aakkoset ovat enemmän käytössä kuin nämä perinteiset. Mietinkin, olisinko järjestänyt tämän haasteen qwerty-järjestykseen, mutta pitäydyin "normaaleissa" aakkosissa.

R: Ratsastus oli vuosia rakas harrastukseni, kunnes muutin pois kotoa ja isi lopetti sen sponsoroimisen. Nyt kun omat tulot ovat vakiintuneet, voisinkin aloittaa sen uudelleen!

S: Suihkussa saatan lojua reilusti yli vartin joka ilta. Minusta on maailman ihaninta olla kuumassa suihkussa. Laskussa se saattaa kirvellä, mutta voisi kai sitä rahansa huonomminkin käyttää.

T: Työpaikka on minulle mieluisa ja minusta on kiva mennä töihin joka arkipäivä. Tylsistyn helposti, joten en ehkä pärjäisi työttömänä vaikka rahaa olisikin esim. lottovoittona. Työkaverini ovat todella ihania ja lisäksi työtehtäväni ovat mielekkäitä, mutta kehittäviä.



U: Urheilu on harrastukseni, sen ilmenemismuotona on spinning ja kuntosali. En ole yhtään lenkki- tai vaikkapa uimahalli-ihiminen.

V: Veneily on asia, jota olen rakastanut vauvasta asti. Minulla on krooninen venekuume ja parasta kesässä on hurjastella isin kyydissä veneellä mökille.


W: Wine, valkoisena lasillisena on kiva pikkulisä hyvään ateriaan. En hirmuisesti juo muita alkoholeja kuin valkkaria ja kuoharia, näitäkin aika säästellen.

X: X on ihana Poisonblackin biisi. Poisonblack on lempiyhtyeeni ja käyn jokaisella heidän keikallaan mihin on mahdollista päästä. Olen ajanut jopa 550 km päästäkseni Sotkamon Syke -festareille Poisonblackia katsomaan.

Y: Ystävät ovat elämän suola ja sokeri. Minulla on paljon ystäviä joita rakastan ja joiden kanssa vietän aikaani. Olen aika harvoin kotona kaksin mieheni kanssa. Olen ylipäänsä aika harvoin kotona.

Z: Zombit ovat olleet in jo pitkään sisarusteni ja mieheni osalta. The Walking Deat -sarjaa tuntuu seuraavan kaikki muut paitsi minä. I will be zombie-food!

Å: Ångström on vanha mittayksikkö, jolla mitatataan valonaallonpituuksia. Mieheni aina nauraa minulle, kun jauhan valonaallonpituuksista, mutta kaikki värit liittyvät aina valonaallonpituuksiin ja huomaan jauhavani aiheesta melkoisen usein.

Ä: Äkkinäiset suunnitelmat ovat mieleeni. Lähden spontaanisti kaikkeen mukaan milloin vain. Mitä äkkiämmin, sen parempi.

Ö: Öpi on jo lapsena saatu mieheni lempinimi. Tätä kyseistä herraa rakastan maailman ääriin, kuuhun ja jupiteriin asti, nyt ja aina.

Siinäpä oli Syhi aakkosina, tulikos mitään uutta? :)

Ei muuten ollut helppo tehtävä laisinkaan. Piti käyttää sanakirjaa ja kysellä vinkkejäkin. Vaikein kirjain oli ehdottomasti W! Muistelen, että tämä haaste kiersi joskus muinoin ja vähän tuurilla haastan mukaan Kristiinan, Johannan ja Majan. Oletteko jo tehneet tämän haasteen ja jos ette, lähdettekö mukaan? <3

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Olohuoneen muutos

Ostimme tv-tason pari vuotta sitten ja aika nopeasti huomasin, ettei se oikein palvele tarkoituksiamme. Vaikka se oli levein kaupasta löytyvä, niin silti se näytti liian kapealle. Kaiuttimet näyttivät aina roikkuvan liian reunalla, eikä televisiomme ole edes kovin suuri. Suurempaa siihen ei tosin olis mahtunutkaan.

Mutta nyt on tilaa:

Omaperäisyydestä ette pääse minua syyttämään, mutta käytettävyys menee tällä kertaa edelle. Uusi tv-taso on koottu Ikean Bestå-elementeistä, kuten monessa muussakin kodissa. Tällaisen elementtitason ehdoton parhaus on sen mitoittaminen omaan tilaan sopivaksi. Valmista tv-tasoa ei saa (varmaan edes rahalla) kolmimetrisenä. Oikein mitoitettu taso selkeytti koko tilaa, kun tason sivuille ei enää mahdu työntämään kaikenlaista sekavaa.





Olen myös kaivannut paraatipaikkaa Milk-valaisimelle ja laskutasoa johon voisin tehdä asetelmia ja pitää kukkia. Uusi tv-taso ratkaisi nämäkin asiat. Milk ja lattialla oleva Genelecin subbari ovat muuten muotokieleltään aika kaunis pariskunta!


Mitäs pidätte, oliko vanha mummo-taso parempi kuin joka paikassa nähty Bestå?

maanantai 16. helmikuuta 2015

Olet aarteeni!

Ota minut lähellesi
Sulje sylisi suojaan  
Poskeani vasten  
Tunnen sydämesi lyönnit  
Se rauhoittaa 
Se ilahduttaa  
Maailma ympäriltämme katoaa 
Sydämesi ääni  
Elämän ikiaikainen rytmi 

Toivottavasti sielläkin oli ihana viikonloppu, täällä oli todella ihana! Olemme menneet kihloihin ystävänpäivänä seitsemän vuotta sitten, joten 14.2. merkitsee minulle todella paljon. Ihanaa, että ystävänpäivä osui tänä vuonna lauantaille. Nukuimme aamulla pitkään ja kun avasin silmäni puolenpäivän tienoilla, mies kaappasi minut syliin ja ojensi kauniin kultakääreisen lahjan. Paketista paljastui Kalevalan Syleily-riipus. Lahja oli varustettu teemaan sopivalla kortilla <3 Ihana!




Kävimme lauantaina ravintolassa syömässä ja vietimme koko illan kahdestaan kynttilänvalossa pinkin kuoharin siivittämänä. Viikonloppuun mahtui myös siskojen kanssa ajanviettoa. Pikkusisko#2 on ostanut omakotitalon ja olin siellä maalariapuna. Kivaa puuhailla siskon kanssa yhdessä ja höpötellä tunteja ja syödä suklaasuukkoja. Sunnuntaina tapasin isosiskoa pääkaupunkiseudulla ja nautimme iki-ihanat Ikean lihapullat :)

Ihana viikonloppu ei sisältänyt koti-remonttia, joten olohuoneessa näyttää edelleen toivottomalta:


Mutta tänään olohuoneen kaaosta on taas hieman kesytetty ja hyvä siitä tulee!

lauantai 14. helmikuuta 2015

Hyvää ystävänpäivää!

On ollut ilo saada blogin kautta tutustua moniin ihaniin tyyppeihin! Ota tästä kimppu ystäväpäivätulppaaneja <3


Repäisin ja ostin noinkin rajun värisiä tulppaaneita, mutta voi että kuinka paljon ne piristävät. Auringon mahtava paiste sai ne aukeamaan heti ja sisältä paljastui komeat mustat yksityiskohdat. Yöksi ne menevät suppuun takaisin.

Näiden kaunokaisten myötä iloista ystävänpäivää!

perjantai 13. helmikuuta 2015

Olohuoneessa tapahtuu

Olen joskus maininnut, että haluaisin muuttaa olohuonetta. Onhan kaksi vuotta jo ihan liian pitkä aika katsella samaa kalustusta ;) Niimpä laitoimme tv-tason myyntiin ja tänään se matkasi uuteen kotiin. Tällä hetkellä olohuone on aika toivottoman näköinen:

Vai pitäisikö jättää se tällaiseksi? Syy tv-tason myymiseen oli sen koko ja mummo-look, minusta näytti hassulle kun televisio oli melkein yhtä leveä kuin taso. Siispä pidempi taso tilaukseen ja vanhalle uusi koti. Helppoa! En vielä paljasta, millainen olohuoneesta on tulossa, mutta toivottavasti jo ensi viikolla pääsen näyttämään lopputuloksen.

Nyt lähden siskon luokse remonttihommiin. Mukavaa viikonloppua!

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Koti beigelässä

Noin kuukausi sitten Kun sininen löysi toisen -postauksessa vilautin kuvaa vanhasta kodistamme. Siitä asti tuon talon kuvat ovat kummitelleet läppärin työpöydällä ja nyt päätinkin vilauttaa teille, kuinka ennen asuimme. Tittididiididiiiii, oletteko valmiina :D



Silloin olin täysin rakastunut beigen ja ruskean sävyihin ja sen kyllä huomaa! Talon ehdoton parhaus oli koko seinän peittävät ikkunat, oleskelutiloihin tulvi valoa etelänpuolelle avautuvasta maisemasta. Ikkunoihin alun perin rakastuinkin taloa ensikertaa katsoessani. Seinäpinnat olivat 70-luvun mukaan tumman vihreitä, mustikan sinisiä ja marjapuuron punaisia. <3


Minusta keittiömme oli silloin huikaisevan hieno ja aika modernikin. Joopa joo, mitä mielelle oikein tapahtuu, kun nykyinen keittiömme näyttää aika kovin erilaiselle. Sauna sen sijaan on edelleen minusta upea ja olihan se omin pikkukätösin tehty. Teimme talon ostaessamme mittavan remontin ja uusimme käyttövesiputkista lähtien lähes kaiken. Huomaatteko muuten, mikä sisustukseen liittyvä asia on lähes sama tässä uudessa kodissamme kuin tuossa vanhassakin?


Terassista ja pihastakin tykkäsin kovasti vaikka ehkä enää en laittaisi tuoleille sinisiä pehmusteita. Tai mistäs sitäkään tietää, nythän sininen on tulossa taas takaisin muotiin!

Puolisentoista vuotta sitten postailin tämän talon ulkokuvia, niitä voi "ihailla" Vanha kotimme -postauksessa. Oli muuten oikein opettavaista asua vanhassa omakotitalossa, koko ajan sai korjata jostakin kohtaa ja ehostaa yhdessä yössä villiintyvää pihaa. Silti en enää koskaan vaihtaisi pois uudesta! (Nauretaan tälle lauseelle sitten, kun parinkymmenen vuoden päästä edelleen postailen tänne Syhinään kuvia tästä "uudesta" talostamme.) Milloinkohan muuten uuteen taloon pääsee ensimmäisen kerran tekemään remonttia :)

maanantai 9. helmikuuta 2015

Terveisiä Lapista!

Täällä kirjoittelee riutunut rouva, joka ihmettelee miten nopeasti aika juoksee! Tuntuu, että vasta lähdimme ajelemaan kohti Lappia ja nyt olemme jo kotona. Olisipa keino hidastaa aikaa, edes kerran elämässä :)



Vietimme viikon noissa täydellisen ihanissa maisemissa. Voisin muuttaa pysyvästi Lappiin, niin kaunista siellä on! Vuokrasimme ihanan kelomökin läheltä Levin keskustaa. Naapureita ei juurikaan ollut ja saimme olla melkoisen rauhassa koko loman. Mökin pihalla oli grillikota jossa oli ihana keitellä minttukaakaota. Sisustus painottui puu- ja kivipintoihin ja kalusteet olivat perus-Ikeaa, mutta kylläpä kelpasi valkoista rakastavalle sisustusbloggaajalle! Kelohirsi on aivan todella kaunis ja jos joskus rakennan mökin, niin hirrestä sen olla pitää.





Lomamme oli hyvin aktiivinen ja kelkkailimme viitenä päivänä yhteensä 650 km! Kyllä on kroppa sen tuntuinenkin. Rakas harrastus Lapin super-upeissa maisemissa, täydellisempää lomaa ei voi olla. Kelkalla ehtii nähdä niin paljon enemmän kuin vaikkapa pelkästään hiihtäen. Ajelimme pariin otteeseen Ylläksellekin maisemia ihailemaan. Alla olevan kuvan tilanne toistui usein, kelkka seis ja kamera esiin! Kuvin on vaikea todistaa, kuinka kaunista Lapissa on, mutta ehkä tästä postauksesta välittyy edes ripaus Lappihuumastani.



Pitihän toki käydä pistäytymässä paikallisessa sisustuskaupassa, josta ei kyllä tarttunut mukaan tuliaisia kummempaa. Meinasin ostaa poronsarvet, mutta jätin ne kuitenkin kauppaan. Söimme joka ilta ravintolassa, joskus parikin kertaa päivässä. Kuka sitä lomalla viitsii tehdä ruokaa! Ihana Pannukakkutalo valloitti sydämeni ihan sata-nolla. Ruokalistalla on ainakin sata suolaista ja makeaa pannukakkuvaihtoehtoa. Voisiko ihminen elää pelkillä pannukakuilla? <3 Suosittelun arvoisia ravintoloita ovat myös Ämmilä, Valkea Vaadin, Wanha Hullu Poro sekä Pihvipirtti. Pihvipirtissä söimme kahtena iltana ja se on ehdottomasti yksi parhaista ravintoloista ikinä.


Vaikka ajomatka oli pitkä ja rankka (melkein 1000 km ja 13 tuntia), niin lähtisin ajamaan vaikka heti uudestaan! Lappihulluus on ihan oikea sairaus ja poden sen rajuinta muotoa. En missään en koskaan ole nähnyt niin upeita maisemia piste! Ja porot ja revontulet, miksei niitä ole Kymelaaksossa? Ja ehkäpä Lapin loman tekee entistä täydellisemmäksi kelkkailu, kelkkareitit ovat kuin moottoriteitä ja kelkkailemaan pääsee mökin pihasta. Kotona pitää ensin pakata kelkka kärriin ja ajaa 30 km lähimmän reitin varteen. Eikä Kymenlaakson reitit pärjää muutenkaan Lapin mahtaville baanoille.



Valokuvia tuli näpsittyä noin 540 ja voin kertoa, että oli melkoisen vaikea valita ja karsia ne kuvat, jotka pääsivät blogiin. Eikös kuitenkin 16 kuvaa 540 kuvasta ole jo melkoinen suoritus :)

Muokattu 10.2.2015 klo 21.03: Ravintolan nimi korjattu