torstai 20. helmikuuta 2014

Päiväni Syhinä

Sain hauskan ja haastavan haasteen ihanaisesta Valkoinen soihtu -blogista, kiitos Viivi! Haasteen tarkotus on kirjottaa postaus omalla murteella. Pohdiskelin, että mikä aihe tähän sopisi ja koska haasteen aihetta ei ole rajattu, en halunnut tehdä sitä sisustuksesta vaan jostain mikä on jotenkin minua. Niimpä siis teen haasteen tavallisesta minusta. Ja kuka arvaa missä kaupungissa on tällainen murre:

Miä elän ihan tosi tavallist elämää, teen super-tavallisii asioit, asun tavallisest, käyn tavallisis töis, oon siis omast miälest tosi tavallinen. Tälläi on mun tavallii päivä:

Herään joskus seittemän ja kaheksan välil. Kello ei soi, avaan vaa silmät ja huomaan et on aamu. Loikoilen sängys vartist puoleetuntii, ajatukset rullaa ja heräilee uutee päivää. Venytelle nousen sängyst ja kipitän herättää kisset. Tavallisest ne nukkuu saunan pukuhuonees omal nojatuolil. Mennää kaikki kolme jonos vessaa aamutoimii. Sen jälkee meen pukeutumishuoneesee ja valitsen päivän vaatteet. Tavallisest kelpaa ihan mitkä vaa puhtaat mustat farkut ja joku neulepusero. Meen takas vessaa jossa kisseystävät oottaa. Meikkaan ja harjaan hiukset, pujotan sormukset sormee ja laitan jonku kaulakorun.



Sitte ruokin kisset liha-aamupalal ja paijailen niit hetken. Ku oon valmis, heitän nahkarotsin niskaa, käyn antaas miehen poskelle suukon ja hyppään korkonilkkureihi. Meen ovest ulos ja marssin niin supertavallisee autoo ku olla voi. Auto on beigen väriin Skoda Octavia. Ajelen töihi, matka kestää noin vartin, riippuuen siit monelt oon herän ja joudunks ruuhkaa. Saavun keskustaa ja etin parkkiruudun, joka yleensä löytyy helpost tääl pikkukaupungis. Tavallisest parkkeeraan samaa ruutuu joka aamu.

Avaan mainostoimiston oven ja kävelen kauniist sisustettuu avaraa työpaikkaani. Lasken laukun työpöyvälle ja avaan iMacin. Meen keittiöö keittelee puuroo ja hakee kupin kahvii. Syön joka ikiin aamu kaurapuuroo. Istun koneen ääree satula-tuolii ja vartis luen sähköpostit, vilkuilen blogin kävijät sekä Facebookin. Sit avaan kalenterin, joho oon maanantain viikkopalaveris kirjottan sille viikolle työt. Valkkaan esimerkiks henkilöstölehen taittamisen ja alotan kattomal mitä juttui lehtee on tulos. Jutuist valkkaan yhen jota alan taittaa ja etin siihen sopivii kuvii.

Lounaan syömme lähes aina kello 11. Yleesä mul on evään edellispäivän kotiruokaa. Joskus mennää työkavereiden kaa johku läheisee ravintolaa. Lounaan jäkee jatkan töitä. Mul on päivän aikana tavallisest joku 4–8 eri työtä. Ku oon istun työpöyvän ääres 7,5 tuntii, pakkaan kimpsut ja kampsut ja ajan takas kotii. Vuorotyötä tekevä mieheni on tavallisest kotoon ennen minuu ja se valmistaa meille päivällisen melkee joka päivä. Tänää syötii tonnikalaohrattoo, jota jäi huomiselle evääkskii. Myö syyää ihan tavallisii ruokii, lihapullii, kanasoppaa, makaroonilaatikkoo, kanapastaa, uunikalaa, jauhelihakeitoo jne.

Päivällisen jälkee juuaa kahvii, luetaa lehtii ja räpäillää läppäreit. Puuhaillaa ihan tavallisii asioit, pessää pyykkii, tiskataa ja imuroijaa. Tavataa paljo myös kavereit. Sit miä lähen salille ja mies menee juoksee. Urheilun jälkee käyää suihkus tai saunas tai poreis, valmistetaa iltapalaa ja käperrytää sohvalle syömää ja kattoo Under the Domee. Kisset käpertyy poikkeuksetta meijän sylii. Vimpoks illal leikitää kisujen kans, miä ruokin ne ja mies putsaa laatikon. Aina sama kaava, että miä ruokin ja mies pitää puhtaan. Yhentoist mais hipsitää sänkyy ja aamul tää kaikki toistuu. Rakastan tavallist elämää, koska sillo pienki poikkeus tuntuu tosi jännälle!

* * *

Apua, miten kamallalle tuo murre näyttää kirjoitettuna! Ja pystyikö kukaan lukemaan edes loppuun? :D

Murre-haaste lähtee eteenpäin, mutta haluaisin myös kuulla muiden tarinoita omasta tavallisesta päivästä. Ota tästä siis kaksi erillistä haastetta tai yhdistä ne. Haastan seuraavat ihanat blogit kirjoittamaan postauksen omalla murteellaan ja kertomaan tavallisesta päivästään:

Kristiina: Deko133
Cinnabaria: Valkoinen koti
Padmerine: Coconut White
S: All you need is white
Marjukka: Nuapurissa

Tavallisesta päivästään kertomaan yritin keksiä erilaisissa elämäntilanteessa olevia. Talon rakentajasta opettajaan ja tuoreesta bloggarista vauvaa odottavaan <3 Otatteko haasteen vastaan?

14 kommenttia:

  1. Voi olla, että skippaan tuo murrehomman, mutta jokin päivä mun kans -postaus vois olla pitkän tauon jälkeen paikallaan! Vaikka viimeistään äippälomalla :D
    Kiitos haasteesta!

    VastaaPoista
  2. Murteella oli melkoisen hassu kirjoittaa :D Jään odottelemaan päivää sun kanssa :)

    VastaaPoista
  3. Voe tokkiisa - kiitos huasteesta, mutta minä oon jo tehnynnä tämän! Käähän kurkkoomassa http://nuapurissa.blogspot.fi/2014/02/huaveita.html

    Tämähä ol oekee kivvoo luettovvoo! :)

    VastaaPoista
  4. Miäpä meen lukee! Nappaa tuo toinen haaste jos haluat :)

    VastaaPoista
  5. Jee, ihanaa, että otit osaa haasteeseen! Olipas huippua lukea sun päivästä murteella kirjotettuna:)! Hauska murre:)!

    VastaaPoista
  6. Oli kyllä todella haastavaa kirjoittaa murteella, sormet eivät meinanneet millään suostua moiseen :D Ja ihan todella kamalalle näyttää tuo kamala miä ja siä -murre kirjoitettuna.

    VastaaPoista
  7. Olipa hauskaa lukea tekstiä murteella:) En sen perusteella kylläkään osaa hahmottaa, missä päin Suomea näin puhutaan:D
    Terkkuja länsirannikolta<3

    VastaaPoista
  8. Kyllähän tuon eteläisen naapurin murteen tunnistaa ihan hienosti :D Kotiuduttiin just sieltä rippijuhlista.

    VastaaPoista
  9. Melkoisen vaikeaa oli kirjoittaa murteella vaikka puheessa se omalle tuntuukin :D

    VastaaPoista

.:| Kommentit ilahduttavat aina! |:.