Taivaallisen hyvä raparperipiirakka

Leivoin eilen miehen (ja Syhinän) synttäreiden kunniaksi raparperipiirakkaa hellapoliisi.fi-reseptillä ja oli kyllä hyvä ohje. Täytyi heti tulla laittamaan se blogiin talteen. (Ihan pikkumuutos tässä blogin ohjeessa verrattuna alkuperäiseen.)

Pohja:
3 munaa
3½ dl sokeria
100 g margariinia
1½ dl maitoa
4½ dl vehnäjauhoja
2½ tl leivinjauhetta
raparperia (n. 3 vartta) + sokeria (0,5–1 dl)

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja sitten sulatettu margariini ja lämmin maito vuorotellen. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille. Pyörittele raparperin paloja sokerissa ja ripottele ne pinnalle. Paista 225 asteessa n. 20 minuuttia.

Vaniljakiisseli:
3 dl maitoa
1½ dl sokeria
n. 2 rkl perunajauhoja
vaniljasokeria

Sekoita kastikkeen ainekset miedolla lämmöllä kattilassa ja hämmennä, kunnes sakenee. Levitä kuorrute valmiin piirakan päälle.

Erityisen herkullisen piirakasta teki ihana vaniljakastike ja mansikat (ekat suomalaiset!) Nam!

Vuosi

Syhinä täyttää tänään vuoden! Kyllä on vuosi kulunut nopeasti. En olisi alussa uskonut, kuinka mieleinen harrastus bloggaamisesta tulee. Alun tekstit ja kuvat olivat hyvin hapuilevia, mutta kehityssuunta on ollut koko ajan ylöspäin. Omalla mittakaavallani olen kehittynyt huomattavan paljon valokuvien ottamisessa sekä kirjoitustaitoni on parantunut.

Vuodessa olen rustannut reilusti yli 200 postausta sisustuksesta, pihasta, kisuista ja elämästä ylipäänsä. Ihania kommentteja olen saanut päälle 350, hip hip hurraa ja kiitos!

Syhinä on muodostunut hyvän mielen sekamelskaksi ja kirjoittelen jatkossakin muutaman kerran viikossa ja yhtä sattumanvaraisesti eri aiheista kuin tähänkin asti. Kesällä piha on pääosissa ja syksyllä siirrytään takaisin sisätiloihin.

Seurailen säännöllisen epäsäännöllisesti blogin kävijöitä ja hakusanoja joilla Syhinään päädytään. Viimeisen viikon ihanin haku, jolla tänne on päädytty kuuluu näin: "hitusen onnea kotiin sisustettuna", ei huono ollenkaan <3 Suosituimmat sivut ovat olohuone, keittiö ja pihamuurit. Nyt onkin oiva hetki kertoa, mitä haluatte nähdä ja mistä lukea? Jokainen huone ja tila on blogissa jollain tasolla esiteltynä, mutta kaipaatteko jotain lisää jostakin?

Onnen toivotuksen Syhinän lisäksi ansaitsee mieheni, joka tänään niin ikään vanhenee vuodella.

Kiitos teille kaikille ketkä olette olleet mukana tässä vuodessa, lähdetään yhdessä seuraavalle! Ilman teitä tämä harrastus menettäisi koko ytimen ja olisi tyssännyt heti alkuun. Muistan ensimmäisen kommentin jonka Syhinään jätti Modernisti kodikkaan Kerttu, voi sitä onnen tunnetta! Edelleen jokainen kommennti saa aikaan läikähdyksen rinnassa. On ollut ilo saada blogikavereita, joiden luokse voi piipahtaa kyläilemään ruudun välityksellä koska tahansa, vaikka joka päivä.

Kiitos <3

Voi kurjuus :(

Viime kesänä teettämämme etupihan muuri oli talven aikana hieman pullistunut. Soitimme muurin tehneelle yritykselle ja he lupasivat tulla muuria katsomaan ja korjaamaan. Tänään kun tulin töistä kotiin, minua odotti tällainen näky:

toukokuu 2014

Uutena muuri näytti tältä:

kesäkuu 2013

Ja olimpa muurille ehtinyt jo istuttaa puun ja kukkiakin:

syyskuu 2013

Huhtikuun Pihamuurit-postauksessa kirjoittelin vinkkejä muuria rakentaville, mutta tämän episodin myötä tulen päivittämään niitä ohjeita!

Puupintojen käsittelyä

Halusin etupihan puuterassin ja -portaat harmahtavan sävyisiksi. Alun perin teimme ne ruskeasta painekyllästetystä terassilaudasta, mutta minusta väri ei sopinut taloon kovin hyvin. Olen nyt melkein kokonaan saanut käsiteltyä puupinnat ja sävyvalintakin osui nappiin:

Väri ennen:

Öljynä käytin Valtti puuöljy Akvaa ja sävy on 5080 Vasa.

(kuva: www.tikkurila.fi)

Tuote oli miellyttävää käsitellä, sillä Akva on vesiliukoinen, eikä haise pahalle. Rautakaupan myyjä kertoi, että vesiohenteiset tuotteet ovat muutenkin "vanhoja kunnon liuotinohenteisia" parempia, sillä niissä on enemmän oikeaa öljyä, eikä tuotetta ole samalla tavalla laimennettu liuottimella.

Vasemmalla yhden kerran käsitelty, oikealla käsittelemätön painekyllästetty.

Sävyvaihtoehtoja oli todella paljon, mutta minusta onnistuin valitsemaan oikein sopivan talon sekä sokkelin väreihin sopivan. Vaalealla pinnalla ei myöskään näy hiekka ja siitepöly niin hyvin kuin tummalla! Aika tyhmää hommaa tuo sutiminen, mutta lopputulos on onnistunut.

Omena- ja luumupuu

Pidän siitä, että saan herkkuja omasta pihasta. Lapsuuden kodissani on aina kasvanut pihalla paljon marjapensaita, omenapuita, raparperia ym. Anopin pihan ihana keltaisia luumuja tekevän puun viereen oli ilmestynyt ajansaatossa toinen, joka on nyt jo minun mittaiseni. Kuopastiin se sieltä ylös ja nyt se asustelee meidän pihalla! Ihania luumuja tiedossa siis omalta pihalta. Puun lajiketta en sen tarkemmin tiedä.

Olen haaveillut, että istutan about keskelle pihaa jonkin näyttävän puun, jotta jalkapallokenttämäisyys hieman haihtuisi pihalta. Luumupuun kasvutapa ei ole se kaikista kaunein joten hain kaupasta omenapuun ja täräytin sen keskelle pihaa. Aluksi hirvitti alkaa kaivamaan monttua keskelle kaunista nurmea, mutta jo nyt pienenä puu toi viihtyisyttä ja pihamaisuutta tontillemme.

Omenapuun valitseminen olikin sitten ihan oma lukunsa. Meidän Prisman puutarhaosasto on hyvin suppea ja melko huonokin, mutta silti siellä oli kymmenisen vaihtoehtoa. Jo viime elokuun postauksessa pohdiskelin omenapuun lajiketta. Omenapuissa taitaa löytyä enemmän vaihtoehtoja kuin missään muussa hedelmässä. Kaikista Prisman vaihtoehdoista meille valikoitui Tahvoset-puutarhan taimi Malus domestica 'Borgovskoje'.

Borgovskojesta kerrotaan näin: Melko aikainen kesä- ja herkkuomena, jonka sato kypsyy elokuun lopussa. Hedelmät ovat keskikokoiset, pitkulaiset, keltaiset ja lievästi punaviiruiset. Puhtaan makea, lähes hapoton omena maistuu pienille lapsillekin. Puu on satoisa, terve, voimakaskasvuinen ja oksakulmiltaan melko hyvä. Tämä alunperin venäläinen lajike on yksi talvenkestävimmistä omenistamme, ja sitä on viljelty Itä-Suomessa ainakin 1800-luvun lopusta lähtien. Vyöhykkeet I–V(VI).

Kuva: tahvoset.fi 

Aika puhtaasti tuo tuli valittua maun ja kestävyyden perusteella. Saapi nähdä saadaanko ensi vuonna jo maistiaisia omasta puusta :)

Lasiterassi rakentuu

Olemme muutaman päivän nikkaroineet lasiterassia kasaan. Tänään saatiin runko jo viittä vaille valmiiksi. Laseja saadaan vielä odotella kuukausia, mutta syksynpänä pääsemme varmasti jo nauttimaan viilenevistä illoista lasiterassin suojaan. "Akvaario" tulee L-muotoisen talomme sisänurkkaan:

Pihalla on muutenkin touhuttu paljon kaikenlaista, yritän ehtiä kuvailemaan niitä tänne blogiin joku hetki.

Kivaa viikkoa!

10 kuvaa kesää: toukokuu

Tänään jatkuu 10 kuvaa kesään -haaste. Sain haasteen white & black -blogin J:ltä. Haasteessa valitaan yksi kodin ikkuna, josta otetaan kuva yhtenä päivänä joka kuukausi syyskuusta seuraavan vuoden kesäkuuhun. Halusin ottaa sellaisen kuvan, josta näkyy myös sisustusta, jotta pystyn seuraamaan sekä pihan että sisustuksen muutoksia.

Toukokuussa näyttää tältä:

17.5.2014 klo 20.08

Huhtikuu:

17.4.2014 klo 15.54

Maaliskuu:

16.3.2014 klo 16.15

Helmikuu:

16.2.2014 klo 11.48

Tammikuu:

18.1.2014 klo 10.38

Joulukuu:

15.12.2013 klo 12.59

Marraskuu:

18.11.2013 klo 12.44

Lokakuu:
17.10.2013 klo 16.49
 
Syyskuu:

17.9.2013 klo 17.30 

Toukokuun kuvassa kevät on jo taipumassa kesäksi. Ulkona on vielä kahdeksaltakin 20 astetta lämmintä ja hirmuisen vihreää. Takapihan peränurkan kukkapenkissä kukkivat jo esikot ja krookukset. Ero on todella suuri kuukauden takaiseen kuvaan verrattuna. Myös lasiterassi on alkanut löytämään muotoaan pikkuhiljaa. Sisällä en ole ehtiny tekemään mitään uudistuksia vaan kaikki energiani on mennyt pihahommissa. Verhot ajattelin vaihtaa takaisin valkoisiksi, olisivat kesäisemmät harmaaraidallisiin verrattuna. Vaikka kello on jo yli kahdeksan, ulkona on vielä ihan valoisaa. Sisäinen kello on ihan sekasin ja kroppa huutaa vielä iltalenkkiä vaikka muutama kuukausi sitten olisin puoli ysiltä mennyt jo iltasuihkuun ja kaivautunut vällyjen alle telkkua katselemaan.

Milloin on liikaa?

Minun kohdallani ei kai koskaan.
Minulla on valtava tarve ostaa aina kaikenlaista. Tavarat huutavat minua kaupoissa ja raha polttaa taskuun reikiä ulos päästäkseen. Olen asettanut itselleni säännön, jolla yritän hillitä ostamistani. Jos en oikeasti tarvitse tuotetta lähens joka päivä, en saa ostaa sitä. Paitsi, jos vielä kolmannella kerralla kaupassa tuotteen nähdessäni haluan sen, niin silloin saan sen ostaa. Tämä kolmannen kerran sääntö toteutui pyöreän raitatarjottimen kohdalla.

Edullisia arjen tavaroita ja sisustusesineitä voin ostaa myös ensirakkaudesta sillä ehdolla, että tavara tulee heti käyttöön. Sisustustyyny on kuin kukkakimppu, ilahduttaa suuresti monta päivää ja hintakin on melkein sama. Ja kukkakimppu taas on kuin maito, sellainen pitää ostaa joka viikko kauppareissulla. Sisustustyynyn plussa on pitempi-ikäisyytensä lisäksi se, että vaikka siihen kyllästyy olohuoneessa, niin se saattaa näyttää aika kivalle makuuhuoneessa. Tällä hetkellä kodissamme on käytössä nämä 13 tyynyä eri huoneissa:

Koristetyynyjen lisäksi vaatehuone notkuu tyynynpäällisistä, mutta nehän ovat lähes ilmaisia! Jossain vaiheessa olin kynttilä-addikti ja keräsin kaikenlaisia tuikkukippoja nurkat täyteen. Halvimpia olen ajansaatossa heittänyt pois, mutta vieläkin minulla on paljon kynttilöitä kaapin perukoilla. Tällä hetkellä sisustustamme piristää tämä kokoelma:

Sisustustavaroiden lisäksi minulla on pakonomainen tarve ostella kaikenlaisia hiustuotteita. Joskus riittää, että purkki on kaunis (kuten alla oikealla BeLonger). Käytän kyllä paljon tuotteita omaan päähän ja nämä lempparit ovat jokainen olleet käytössä tässä kuussa vähintään kerran:

Kuten naisen kuuluu, omistan myös kasapäin kenkiä ja laukkuja. En millään jaksanut kasata kaikkia kuvattavaksi, mutta esimerkiksi kolmet mustat korkkarit eivät millään mittarilla ole liikaa.

Vai onko sittenkin joskus liikaa? Toisaalta jos onnea voi ostaa suhteellisen edullisesti, niin miksipä ei? Joku keräilee postimerkkejä, minä keräilen kaikkea muuta!

Löytyykös sieltä saman "ongelman" omistajia?

Pensasaita

Täällä on satanut melkein tauotta, tänäänkin on oikein supersadepäivä. Viikonloppuna sain kuitenkin istutettua kymmenisen metriä pensasaitaa.

Tilasin marja-aronian aitataimia viherpeukalot.fi-verkkokaupasta. Yhdessä pakkauksessa oli 12 taimea, tilasin meille kaksi pakkausta. Yllätyin, miten pikkuriikkisiä taimet olivat ja koska muutama taimi jäi yli, niin yhdistelin niitä saadakseni isompia alkuja.

Istutin taimet puolen metrin välein, haaveena tiivis ja tasainen aita. Pensasaitaa ei niinkään tarvita näkösuojaksi vaan rajaamaan pihaa, mutta tämä pensas kasvaa melko korkeaksi ja tiiviiksi, joten näkösuojaakin se antaa mukavasti. Laitoin suodatinkankaan pensaiden alustaa siistimään, jotta ei tarvitse koko ajan olla nyppimässä rikkaruohoja, kun pensaat ovat pieniä. Taimien kasvaessa suodatinkankaan voi ottaa pois.

Viherpeukalot kertovat marja-aroniasta näin:
Koristeellinen monikäyttöpensas, joka soveltuu mainiosti vapaasti kasvavaksi aidanteeksi tai leikatuksi pensasaidaksi. Kaunis valkoinen kukinta. Sinimustat marjat kypsyvät syyskuussa. Uskomattoman punainen syysväritys.
Toimituskorkeus: 25–35 cm
Kukinta: kesäkuu
Kasvukorkeus: 150–300 cm
Kasvupaikka: aurinkoinen, puolivarjoinen
Vyöhykkeille: I–V

Pihan reuna näytti ennen tältä:

Pensasaita siistii pihan reunan ja piilottaa sekavan ryteikön, joka on kaupungin maata.


Sadepäivän jatkoja kaikille. Toivottavasti saadaan pian aurinkoakin!

Minkälainen sohva terassille?

Huhtikuun alun postauksessa suunnittelin valmistuvaa lasiterassia ja sen kalusteita. Tänään paneudun suurimpaan ongelmaan, nimittäin sohvaan. Haluan lasiterassille lukunurkan, jossa voin kisujen kanssa köllötellä ja ottaa aurinkoa. Olen etsinyt sopivaa kahden istuttavaa sohvaa, mutta valinnana vaikeus iskee heti. Pitäisikö hankkia vain sohva vai koko ryhmä tuoleineen ja pöytineen. Tuoleja voisi tarpeen mukaan käyttää sitten muuallakin terassilla. Toisaalta hieman kammoan noita settejä, ettei tulisi liian saman sarjainen ja tylsä kalustus.

1. Starkki   2. Isku   3. Asko   4. Masku



Starkissa käydessä ihastuin tuohon ensimmäisen ryhmän siroon ulkonäköön. Sohva oli myös oikein hyvä istua, mutta ei varsinaisesti mikään löhösohva. Iskussa ja Askossa olisi kivan näköiset rennommat sohvat. Iskun oma on modernimpi ja mieleisempi, mutta Askon sohvan korkeampi selkänöja lisää istuinmukavuutta. Maskusta bongasin kauniin löhöily-ryhmän, jonka runko- sekä pehmustevärit miellyttävät kovasti. Tosin pöytä ei välttämättä kuulu suosikkeihini.

Olen maailman huonoin päättämään :D Onneksi lasiterassi ei ole vielä valmis, niin saan rauhassa tehdä päätöstä sopivimmista kalusteista.

5/5 perjantai

Viimeinkin perjantai! Se näyttää tältä:


Meillä on perjantaisin töissä karkkipäivä ja tänään minä sain valita mitä herkutellaan :)

Töiden jälkeen suuntasimme kaupan kautta ystävämme luokse (samaiseen poikamiesboksiin kuin 2/5 tiistaina) ja alkupaloiksi nautimme rentouttavat virvoikkeet. Tuo mansikka-lime on muuten parasta siideriä mitä tiedän!

Ruoan valmistuksen kannalta virvoke ei välttämättä ollut paras vaihtoehto?

Vaikka kaikesta huolimatta sain valmistettua herkku-illalliseksi kana-nacho-paistoksen!

Illallisen nautimme Jack Sparrow'n kanssa <3

Arkihaasteestani tuli 5x5-arkikuva, mutta minusta tämä oli ihan piristävä setti tänne blogiin. Nyt jatketaan taas sisustusaiheilla. Ihanaa viikonloppua!

Mukaan haastan Jennan With all my love -blogista.

4/5 torstai

Harmaa ja arkinen torstai näyttää tältä:

Aamusta asti on satanut ja töihin mennessä ehdin jäätyä luihin ja ytimiin asti. Onneksi Karibian aurinko sulatti kohmeiset sormet.

Työpäivän päätyttyä mies hemmotteli minua itse savustamallaan lohella jonka seurana uusia pottuja ja itse tehty kermaviili-soossi, nam!

Koska keli oli mitä oli, emme päässeet ruuan jälkeen pihahommiin, mutta lähdimme autoajelulle. Haimme postista Viherpeukalolta tilaamani paketit. Viikonloppuna sitten istutushommiin.

Samalla reissulla kävimme maisema-ajelulla ja ihailemassa harmaata merimaisemaa. Meri on aina kaunista katseltavaa oli sää mitä hyvänsä.

Nyt lähden poreisiin karkoittamaan lopullisesti vilun ytimistäni. Olen täysin rakastunut mansikkapirtelökylpyvaahtoon :)

Tänään haastan omasta arjesta kertomaan Miian Oma Koti Valkoinen -blogista.

3/5 keskiviikko

Arkihaasteen keskiviikko näyttää tältä:

Aamulla olisi vielä väsyttänyt kovasti, mutta ylös oli noustava. Kun menin herättämään kisuja sain tälläisen hyvän huomenen toivotuksen. Kovin tuntui väsyttävän koko perhettä.

Työpäivän jälkeen vanha automme lähti uuden omistajan matkaan. Instagramin puolella jo reilu viikko sitten vilautinkin uuden auton kuvaa, mutta siinä ne vielä ovat molemmat. Skoda siis lähti ja Audi muutti tilalle.

Autokauppojen jälkeen aloitin käsittelemään etupihan terassia ja portaita. Sävyvalinta on aina hyvin haasteellista ja huomenna kuivana selviää, osuiko vai pitääkö hakea uusi purkki. Kuvassa näkyy hieman ylimpiä portaita jotka olen sutinut vaaleammiksi, purkin viereinen porras on alkuperäisen värinen.

Iltapalaksi nautiskelimme hedelmäsalaattia ja isot kupilliset teetä Duudsoneiden seurassa. Ulkona sutiessa ehti hieman tulla vilu ja ihana tee lämmitti hetkessä kohmeiset sormet.


Nyt yritän kirjoittaa tätä postausta, mutta hieman hankalaahan se on kun syli on vallattu <3

Mukaan haastan Jeminan Home White Home -blogista.